|
Uutiskirje 2/2011
EDIEL-sanomat käyttöön myös kiinteistöasiakassegmentille
Mitox ottaa EDIEL-sanomat käyttöön mittaustietojen lähettämisessä
kiinteistöasiakassegmentille. Tehokas ja edullinen
energianmittaustiedon siirto tapahtuu sähköisesti samalla
formaatilla, jota sähkömarkkinat ovat käyttäneet jo vuodesta 1995
lähtien.
Mitox ottaa EDIEL-sanomat käyttöön
mittaustietojen lähettämisessä suurille kiinteistöasiakkailleen.
Perinteisesti EDIEL-sanomia on käytetty vain sähkömarkkinoiden
toimijoiden kesken. Mittaustietoa tarvitsevat kuitenkin myös muut
kuin esimerkiksi verkonhaltijat ja sähkönmyyjät. Myös
kiinteistöosakeyhtiöt hyötyvät EDIEL-sanomien käytöstä.
– Suuret kiinteistöalan toimijat, joilla on satoja kiinteistöjä
ympäri Suomea, käyttävät hyvinkin erilaisia huoltokirjajärjestelmiä
mittaustiedon keräämiseen. Mitox ajattelee asiakasta ja haluaa
tarjota yhtä tiedonsiirtotapaa, jolla tarvittavat mittaustiedot
voidaan siirtää kiinteistöistä eteenpäin. EDIEL-sanomat sopivat
tähän hyvin, sillä sama formaatti on jo käytössä sähkömarkkinoilla,
kertoo Mitoxin kehityspäällikkö Jukka Kasslin.
Suurille kiinteistöalan toimijoille EDIEL-sanomat on erinomainen
vaihtoehto, sillä se on edullinen ja tehokas tapa välittää
tuntipohjaista kulutustietoa: niillä pystytään siirtämään kymmeniä
tuhansia sanomia päivittäin.
Säästöä kaukojäähdytyksellä
Yksi rajapinta, yksi tiedonsiirtoformaatti
Mitox alkoi suunnitella EDIEL-sanomien
käyttöönottoa vuosi sitten. Ensimmäisenä EDIEL-sanomia mittaustiedon
siirrossa hyödynnetään Vuosaaren Kiinteistöt Oy:ssä, joka on yksi
Helsingin kaupungin kolmestakymmenestä kiinteistöosakeyhtiöstä.
Helsingin kaupungin kiinteistöosakeyhtiöillä on kaikilla käytössään
FIMX-huoltokirjajärjestelmä.
– EDIEL-sanomien avulla energianmittaustietoa voidaan puskea yhden
ainoan rajapinnan kautta yhdellä ja samalla formaatilla niin
kiinteistöosakeyhtiöiden kuin sähkömarkkinoidenkin käyttöön.
Tulevaisuudessa Mitoxin tavoitteena on toimittaa kaikkien Helsingin
kaupungin omistamien kiinteistöjen mittaustiedot FIMX-järjestelmään
EDIEL-formaatissa, Kasslin kertoo.
Kaikki sähkömittarit ovat tuntitasoisessa etäluennassa vuoteen 2014
mennessä. Kasslinin mukaan on luonnollista, että Mitox laajentaa
EDIEL-sanomien käyttöä myös sähkömarkkinoiden ulkopuolelle.
PKSS:n etäluentahanke hyväksymistestausvaiheessa
Mitoxin toteuttama PKS Sähkönsiirron
etäluentahanke Pohjois-Karjalassa on edennyt mittausjärjestelmän
kenttätestauksiin. Testausten aikana niin sanotun pilot-alueen lähes
1 000 sähkömittaria luetaan ja operoidaan perusteellisten
testimäärittelyjen mukaisesti.
Hankkeen massa-asennukset aloitetaan alustavasti kesällä 2011 eli
sen jälkeen kun on varmistettu, että mittausjärjestelmä ja palvelu
täyttävät asetetut vaatimukset. Massa-asennukset jatkuvat kesään
2014 asti, jolloin vähintään 81 000 PKSS:n sähkömittausta on
tuntitasoisessa päivittäisen etäluennan piirissä.
Releet, etäkatkolaite ja loissähkö – nyt, myöhemmin
vai ei ollenkaan?
Etäluentamittareita asennetaan seuraavan kahden vuoden aikana
kiihtyvällä tahdilla. Asetus ja alan oma suositus määrittelevät
sähköntoimituksen ja mittaamisen reunaehdot, mutta esimerkiksi
releisiin, etäkatkolaitteisiin ja loissähköön ne eivät anna selvää
tai perusteltua kantaa. Minkä verran etäluenta tarvitsee
”lisävarusteita”? Missä vaiheessa lisäominaisuudet tulisi hankkia?
Suomen sähkönjakeluverkkoyhtiöiden etäluentapalveluiden tai
-järjestelmien hankinnat on viittä vaille sovittu ja mittareita
asennetaan kiihtyvällä vauhdilla seuraavan kahden vuoden aikana.
Mittalaitteiden hankintamäärittelyissä perustana olivat maaliskuussa
2009 voimaantullut Valtioneuvoston asetus sähköntoimituksen
selvityksestä ja mittaamisesta (66/2009) ja osittain myös
puolitoista vuotta myöhemmin valmistunut alan oma päivitys
tuntimittauksen periaatteista.
Taustaa etäluentavalintojen kirjoon
Pääasiassa verkkoyhtiöiden omat hankintamäärittelyt menivät paljon
pidemmälle kuin asetus tai suositus, ja tämän vuoksi verkkoyhtiöiden
välillä voi järjestelmäominaisuuksien osalta tulla paljonkin eroja.
Lähes kaikissa vuoden 2008 jälkeen toteutetuissa
etäluentapalveluiden tarjouskilpailuissa mukana olleena, Mitoxilla
on se käsitys, että osa yhtiöistä pyrkii heti alusta lähtien
käyttämään etäluentaa ”kaikilla herkuilla” ja toisessa ääripäässä
toteutetaan juuri se, mitä asetus määrää, mutta ei juuri enempää,
ainakaan aluksi.
Sellaisia ominaisuuksia, joihin asetus tai suositus eivät anna
selvää tai perusteltua kantaa enintään 3x63 A:n kohteiden
tuntimittauksen osalta ovat mm. releet, etäkytkentälaitteet,
loissähkö, sähkölaatumittaukset ja hälytysominaisuudet.
Verkkoyhtiöiden välisten mittauspalvelumahdollisuuksien ja -tason
erot eivät sinällään ole ongelma, kunhan asetuksen ja toimivien
sähkömarkkinoiden vaatimukset täytetään. Loppuasiakkaiden odotukset
todennäköisesti kuitenkin muokkautuvat vähitellen korkeimman
palvelukyvyn yhtiöiden perusteella. Iso osa asiakaskunnasta on
kesämökin, sukulaisten tai tuttavien kautta tietoisia jo monen eri
yhtiön käytännöistä.
Yllätyksiä etäluennan päivityksissä
Periaatteessa uudet mittaukset ovat yhä enemmän ja enemmän
etäpäivitettäviä, vaikka joitain rajoituksia edelleen varmasti on
esimerkiksi eri mittariversioiden välillä. Vanhempien mittausten
osalta olemme kuitenkin huomanneet, että ns. potentiaalisten
ominaisuuksien osalta käyttöönotto myöhemmin ei välttämättä ole
helppoa – tai ainakaan niin edullista kuin on luultu. Joka
tapauksessa osalla verkkoyhtiöitä tulee olemaan paljon sellaisia
”vanhoja” etäluettavia mittauksia, joita ei millään pystytä
päivittämään uusien tasoisiksi ennen kuin ne 2–15 vuoden päästä
tulevat käyttöikänsä päähän. Toisaalta sellaisten ominaisuuksien
käyttöönotto, joilla ei todennäköisesti ole juurikaan käyttöä
ainakaan heti, on investointina kannattamatonta ja aiheuttaa
todennäköisesti myös lisäkustannuksia päivittäiseen operointiin.
Listasimme (ks. alla) releiden, katkolaitteiden ja loissähkön osalta
Mitoxin näkemyksiä ominaisuuksien tarpeellisuudesta ja
hankintahetkestä. Verkkoyhtiöiden päätökset mittausten
ominaisuuksien suhteen ovat jo pääosin valmiita tälle kierrokselle
eivätkä kaikki välttämättä koe tarpeelliseksi puida asioita
uudestaan toteutusvaiheessa. Nyt toteutetun hankintakierroksen opit
ja puutteet tulisi mielestämme kuitenkin kirjata tuoreeltaan alan
yhteiseen tietoon ja myös päivittää säännöllisesti, sillä seuraava
mittarien uusintakierros voi tulla yllättävänkin nopeasti.
Kommentteja tähän aiheeseen liittyen voi lähettää osoitteeseen
ville.rasimus@mitox.fi.
Mitoxin näkemys: Releet todellisen tarpeen mukaan
Kaikkiin sellaisiin kohteisiin, joissa on jo loppuasiakkaan
ohjauksia, releet (1-2) pitää ilman muuta laittaa ja kytkeä
toimintaan. Lisäksi laittaisimme releet valmiiksi odottamaan
loppuasiakkaan toteutusta sellaisiin kohteisiin, joissa on tiedetään
olevan tulossa merkittäviä ohjattavissa olevia kuormia (lähinnä
ohjaamattomat sähkölämmityskohteet). Muiden kohteiden osalta
päivittäisimme releet mittauksille, jos ja kun loppuasiakas on
rakentanut omat ohjauksensa.
Perustelut: Voi ehkä tuntua, että releen/releiden lisähinta
mittaukseen on pieni, mutta siitä huolimatta suurin osa releistä on
ns. turha investointi, kunnes loppuasiakas on omat ohjauksensa
investoinut ja toteuttanut. Jos määräykset eivät loppuasiakkaita
tähän pakota, on mielestämme epätodennäköistä, että ainakaan
kerrostaloasukkaat lähiaikoina ohjauksia toteuttaisivat. Valmius
ohjauksiin on tietenkin oltava ja se voidaan hyvin toteuttaa (ja
myös laskuttaa) sitten, jos ja kun loppuasiakas tilaa releiden
kytkennän omiin ohjauksiinsa. Kytkentätyön yhteydessä kohteessa
pitää joka tapauksessa käydä paikan päällä.
Mitoxin näkemys: Etäkytkentälaite on kannattava investointi
Kaikki mittaukset kannattaa hankkia etäkytkentälaitteella
varustettuna heti.
Perustelut: Etäkytkentälaitteen arvo on yleensä isompi kuin
releiden. Koska etäkytkentälaitteelle ei ole asetuksen kautta
pakotetta, investointikustannuksia halutaan helposti säästää juuri
etäkytkentälaitteen hankinnassa.
Etäkytkentäominaisuus on kuitenkin mielestämme olennainen osa ns.
nykyaikaista palvelukykyä. Jos sen jättää pois, jäädään selvästi
jälkeen muista etäkytkennän laajasti käyttöön ottaneista
verkkoyhtiöistä. Toisaalta samallakin verkkoalueella loppuasiakkaat
voivat kokea olevansa eriarvoisessa asemassa eritasoisten mittausten
takia. Myös asiakaspalvelun kannalta voi aiheutua epäselvyyksiä
siitä, milloin voidaan kytkeä etätoimenpiteenä ja milloin pitää
käydä paikan päällä. Mielikuvilla yhtiön palvelukyvystä voi olla
paljonkin arvoa, vaikka tämän arvon esittäminen euroina ei ole ihan
helppoa. Lisäksi etäkytkentäominaisuuden kautta saatavista
lisäominaisuuksista (mm. nollavikakatkaisu, virtavahti/-raja) on
käsittääksemme jo ollut hyötyä niitä käyttäville yhtiöille.
Taloudellisesti yksittäisen mittauksen osalta olemme sitä mieltä,
että jos mittauksen eliniän aikana täytyy käydä paikan päällä
katkaisemassa tai kytkemässä yhdenkin kerran, niin etäkytkentälaite
olisi kannattanut hankkia jo alun perin. Samaten, jos pääosaan
mittauksista hankitaan joka tapauksessa etäkytkentälaite, jatkossa
saavutettavilla säästöillä katetaan myös jäljellä olevien mittausten
etäkytkentälaitteiden investointi. On toisaalta tietenkin selvää,
että jos ollaan täysin varmoja, että tiettyjen kohteiden osalta ei
seuraavan 10–15 vuoden tule kytkentöjä tai tarvita
lisäominaisuuksia, niin etäkytkentälaitekin on turha.
Mitoxin näkemys: Loissähkön mittausta vain tarpeen mukaan
Enintään 3x63 A:n mittauksissa loissähköä mittaisimme vain tarpeen
mukaan osassa pienyrityskohteita ja kaikissa pientuotantokohteissa.
Perustelut: Kuluttaja-asiakkaiden osalta tutkimusmielessä on
hyvä, jos pystytään keräämään lisätietoja loissähkön osuudesta,
mutta mahdollisena laskutuskomponenttina näemme loissähkön liian
haastavana tavallisen kansalaisen ymmärrettäväksi. Energia-alan
olisi parempi pyrkiä vaikuttamaan tutkimustiedon perusteella enemmän
viranomaisiin ja kuluttajalaitevalmistajiin siten, että tulevat
kotitalouden sähkölaitteet eivät aiheuta loissähkön tai muiden
häiriötekijöiden kautta liiallisia ongelmia sähköverkkoon.
Näkemyksemme mukaan loissähkömittaustarpeet ovat lähivuosina sen
verran vähäiset, että on kannattavampaa toteuttaa muuttuneet
mittaustarpeet erikseen jälkikäteen. Massavaihtovaiheessa
toteutettaisiin vain ne muutamat enintään 3x63 A:n kohteet, joissa
loissähköllä on todennäköisesti merkitystä ja loppuasiakkaalla
vaikutusmahdollisuuksia. Ja lisäksi tehtäisiin muutamia
tutkimusmittauksia tiedon lisäämiseksi.
Vielä parempi tietysti on, jos mittareille on samaan hintaan saanut
mahdollisuuden ottaa myöhemmin käyttöön loissähkön
seurantaominaisuus etäyhteyden kautta. Täysin ilmaiseksi ei
etäyhteyden kautta päivittäminenkään tapahdu, ja toisaalta
lisätuntisarjojen operoinnista tulee luenta- ja
mittaustietokantajärjestelmiin lisäkuormitusta ja todennäköisesti
luennan osalta lisää data-kustannuksia.
Jos loissähköstä tulisi myös osa kuluttaja-asiakkaiden tariffia,
niin voisiko samalla verkkoalueella olla samaan aikaan yleissiirto
loislisämaksulla ja ilman? Uskoisimme, että korkeintaan muutamassa
yhtiössä on nykyisellä ja tulevalla tuntimittauskannalla
mahdollisuutta toteuttaa kaikille kuluttaja-asiakkaille
loissähkömittausta samantasoisena lähivuosien aikana.
Artikkelin kirjoittaja on Mitox Oy:n asiakastoimintojen
yksikönpäällikkö Ville Rasimus.
Mitox järjestää
Energianmittauspäivän 29.9.2011
Mitox järjestää perinteisen Energianmittauspäivän. Päivän aikana
tutustutaan muun muassa eurooppalaisiin etäluennan standardeihin
sekä mittaustekniikan nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen. Päivä
tarjoaa myös näkökulmia Smart Marketiin eli tulevaisuuden
sähkömarkkinamekanismeihin sekä mittalaitteiden kunnon hallintaan.
Energianmittauspäivä järjestetään tänä vuonna 29.9.2011 Rantasipi
Airport Congress Centerissä Vantaalla. Tilaisuuteen voi ilmoittautua
jo ennakkoon sähköpostitse osoitteeseen mitox(at)mitox.fi.
Varsinaiset kutsut lähetetään elokuussa. Tilaisuus on maksuton ja
mukaan mahtuu 80 ensimmäisenä ilmoittautunutta.
Uusia työntekijöitä Mitoxissa
Mitox on rekrytoinut keväällä 2011 uutta
henkilökuntaa vastaamaan kasvavan kysynnän tuomiin haasteisiin.
Ritva Mikkola on nimitetty projektipäälliköksi ja Anni
Hallikas mittaustietojen selvittäjäksi. Järjestelmäpalveluihin
on nimitetty kaksi järjestelmäasiantuntijaa, Harri Huttunen
ja Niko Nummela.
Mitox on perustanut myös uuden asiakaspalveluyksikön, jonka
tehtävänä on varmistaa sujuva asiakaspalvelu jatkossakin.
Asiakastoiminnot-yksikössä työskentelee 11 energianmittausalan
ammattilaista ja sen päälliköksi on nimitetty Ville Rasimus.
|
